Miten varaan ajan?

​

Terapia-ajan voit varata joko Terapiatalo Nosteen asiakaspalvelusta tai suoraan minulta sähköpostilla tai puhelimitse. Kysy vapaita aikoja. Analyysipaikkoja on tällä hetkellä muutama vapaana.

​

Paljonko terapia maksaa?

​

Hinta on 100e / istunto.

​

Milloin terapia alkaa vaikuttaa?

​

Terapia vaatii aikaa, eivätkä todelliset muutokset tapahdu hetkessä. Keskimääräinen jungilaisen terapian kesto (1 istunto viikossa - lomat) on 1-2 vuotta. Psyyken rakenteiden laajempi tutkiminen ja analyyttinen prosessi voi olla paljon pidempikin, jopa useita vuosia. Terapian tavoitteet ovat merkityksiä rakentavia muutoksia, jotka vaikuttavat kaikilla elämän osa-alueilla.

​

Pitääkö terapiassa käydä joka viikko?

​

Terapian vaikuttavuuden mahdollistamiseksi istuntoja on oltava säännöllisesti. Analyysityö vaatii sitoutumista asiakkaalta ja terapeutilta. Yleisin tapaamistiheys on kerran viikossa. Asiakkaalla on myös oikeus lopettaa terapia halutessaan. Lopettaminen on hyvä ottaa puheeksi terapiassa ennen varsinaista lopettamispäätöstä.​

​

Miten valmistautua istuntoihin?

​

Ensimmäisellä tapaamisella kysyn elämäntilanteestasi kysymyksiä - miksi hakeudut terapiaan?

Oletko käynyt terapiassa aikaisemmin? Mistä hoidossa/prosessissa oli silloin sinulle kysymys?

Millaista arkesi on ja millaisia ongelmia elämä sinulle nyt asettaa? Olen kiinnostunut siitä, millä osa-alueilla koet haasteita ja miten käsittelet psyykkistä kipua.

Kysyn lapsuuden perheestäsi - vanhemmistasi, sisaruksista, missä olet kasvanut ja millaista oli kasvaa juuri siellä ja miten koet, että kasvuympäristösi on sinuun vaikuttanut. Kuulen hyvin mielelläni sinuun suuresti vaikuttaneista elämäntapahtumista - kokemuksista jotka ovat erityisesti muovanneet sinusta juuri sellaisen kuin olet. Kysyn myös terveydentilastasi ja miten koet fyysisen ja psyykkisen hyvinvointisi.

 

Nämä ovat tärkeitä asioita tutustumisen kannalta. Minulta saa kysellä kaikesta, mikä terapiassa askarruttaa mieltä ja myös minusta ihmisenä.

 

Kysyn unista. Unet antavat meille opastusta ja tietoa siitä, mitä tietoinen mieli ei tavoita. Ne ottavat usein kantaa ongelmiisi ja ilmaisevat kokemuksiasi syvällisellä tasolla. Tämä on rikkaus ja tärkeä yhteys tiedostamattomaan mieleen terapian kannalta. Kerro joku uni, jonka muistat.

 

Kysyn mielenkiinnon kohteistasi ja elämäntyylistäsi. Olen kiinnostunut kuulemaan missä ja milloin sinulla on energiaa ja milloin ei.

​

Terapiatyön alussa tehdään yleensä hieman laajempi anamneesi eli taustanotto. Silloin puhutaan lapsuudesta ja merkittävistä tapahtumista elämän varrella tarkemmin ja pureudutaan myös sukuhistoriaan, ylisukupolvisiin kokemuksiin ja omien vanhempiesi kasvuympäristöön.

 

Vaatii aikaa oppia puhumaan avoimesti oman mielen sisällöistä. Terapiaistuntoihin kannattaa suhtautua mahdollisuutena ilmaista itseään kokonaisvaltaisesti. Terapiahuone on sinua varten.

​

Istunnoista yleisesti:

​

Terapiassa asiakkaan tehtävä on puhua kaikesta, mitä mielessä liikkuu - mahdollisimman avoimesti. Terapiahuoneessani on sohva ja tilaa liikkua, jos sitä tahtoo. Unia saa kertoa vastaanotollani. Olen utelias kuulemaan uniasi. Sohvalla saa maata, jos haluaa. Jungilaisessa analyysissa tavataan kasvotusten, mielellään paikan päällä. Etämahdollisuus on, mutta en suosita sitä pitkällä tähtäimellä. Etäterapia on aluksi toimiva, mutta voi nopeasti alkaa tuntua epätyydyttävältä. Psykoanalyyttinen prosessi on ruumiillinen kokemus, eikä sitä voi tuntea etäyhteyden välityksellä kokonaisvaltaisesti. Olen terapeuttina kanssasi tasavertainen ja prosessi on avoimen dialoginen molemmin puolin. Ohjatun assosiaation menetelmää on mahdollista hyödyntää, samoin liikkumista. Ne kuuluvat psykoanalyysityöhön osana jungilaista aktiivisen kuvittelun menetelmää. Analyysityön tarkoituksena on kohdata ja tutkia mielikuvia ja niihin liittyviä tunteita.

​

Mitä tarkoittaa jungilainen analyysi?

​

Analyyttinen psykologia on sveitsiläisen psykiatrin ja psykoanalyytikon Carl Gustav Jungin kehittämä psykologian ja psykoanalyyttisen psykoterapian suuntaus. Se on lähtökohdiltaan syvyyspsykologinen, ja kuten kaikissa syvyyspsykologisissa suuntauksissa, siinä keskeistä on tietoisen ja tiedostamattoman mielen välinen vuorovaikutus.

 

Jungilaisen psykologian yksi erityispiirre on se, että meihin katsotaan vaikuttavan myös henkilökohtaisen elämämme ulkopuoliset, tiedostamattomasta nousevat tekijät. Nämä tekijät, joita kutsutaan arkkityypeiksi, kuuluvat kollektiiviseen tiedostamattomaan ja tulevat esiin mm. kulttuuriperinnössä, saduissa ja myyteissä, sekä uskonnollisissa ilmiöissä.

 

Ulkoiset ja sisäiset ristiriidat näkyvät psyykkisinä oireina ja kärsimyksenä. Toisaalta toimiva yhteys ympäristön, tietoisen mielen ja tiedostamattoman välillä mahdollistaa ihmisen psykologisen kasvun, individuaation. Jungilaisessa terapiassa kohdataan individuaatioprosessia. Se tarkoittaa omaksi itseksi tulemista - uutta tietoisuutta niistä tekijöistä, joilla henkilö suhtautuu ihmissuhteisiin, psykologisiin ja kulttuurisiin kokemuksiinsa. Voidaan puhua oman myytin rakentumisesta - merkityksen löytämisestä omalle elämälle.

​

Terapian lähtökohtana ei ole pelkästään tarkastella ihmisen kärsimystä ja psyyken oireita menneisyyden tapahtumien valossa, vaan löytää se uuteen tasapainoon pyrkivä näkökulma, joka paljastuu oireiden sisältä. Jungilaisessa terapiassa unet nähdään arvokkaana mahdollisuutena saada tietoa psyyken dynamiikasta. Unet voivat pitää sisällään symbolisen avaimen kohti muutosta. Unien tulkinnan lisäksi terapiassa voidaan hyödyntää aktiivisen imaginaation menetelmää, jossa psyyken sisäisiä ja ulkoisia merkityssuhteita voidaan tarkastella mielikuvituksen avulla.